Joukkorahoitusta moneen tarkoitukseen
Joukkorahoitusta moneen tarkoitukseen

Joukkorahoitusta moneen tarkoitukseen

Osakepohjainen joukkorahoitus kasvaa Suomessa 100–200 prosentin vuosivauhdilla.

Se sopii sekä startupeille että vakiintuneemmille yrityksille, jotka haluavat laajentaa omistuspohjaansa.

Joukkojen voimin rahoitetut hankkeet tai yritykset eivät ole uusi ilmiö. Joukkorahoitusta on esiintynyt historian saatossa erilaisessa muodossa jo vuosisatojen ajan.

Klaus Westerlund Nordean Alternative Finance Solutionsista kertoo, että nykymuotoisen joukkorahoituksen katsotaan syntyneen vasta kuitenkin 2000-luvun vaihteessa, jolloin ensimmäiset digitaaliset joukkorahoitusalustat syntyivät. Yksi ensimmäisistä alustoista oli ArtistShare. Sen kautta on rahoitettu muun muassa useita Grammy-palkittuja artisteja ja muita erilaisia tunnustuksia saaneita kulttuuriprojekteja. Terminä joukkorahoitus (crowdfunding) tuli yleiseen käyttöön noin kymmenen vuotta sitten.

Joukkorahoituksen syntysijoilla Yhdysvalloissa toiminta painottui aluksi vastike-, lahjoitus- tai lainamuotoiseen rahoitukseen, sillä lainsäädäntö ei tukenut sijoitusmuotoisen joukkorahoitusmarkkinan syntymistä. Yhdysvalloissa käynnistettiin kuitenkin presidentti Barack Obaman kaudella Start up America -aloite ja JOBS Act -lakihanke, joiden seurauksena syntyi sikäläinen joukkorahoituslaki.

“Kansallista lainsäädäntöä on alkanut syntyä viime vuosina ympäri maailmaa, sillä uuden ja paljon kiinnostusta herättävän rahoitusmuodon on ymmärretty tarvitsevan kohdennettua lainsäädäntöä voidakseen kasvaa ja kehittyä”, Westerlund toteaa.

Joukkorahoitusmarkkina kasvussa

Suomeen joukkorahoituslaki saatiin syksyllä 2016. Sijoituspalveluja tarjoavien toimijoiden on ollut mahdollista tarjota osakepohjaista joukkorahoitusta tietyin edellytyksin sijoituspalvelulain alla jo ennen joukkorahoituslain voimaantuloa.

“Kansallinen joukkorahoituslainsäädäntö on luonut pelisäännöt joukkorahoitusta välittävien yritysten toiminnalle ja madaltanut niiden kynnystä tulla alalle”

Kansallinen joukkorahoituslainsäädäntö on luonut pelisäännöt joukkorahoitusta välittävien yritysten toiminnalle ja madaltanut niiden kynnystä tulla alalle”, Westerlund summaa.

Lain tavoitteena on myös pitää rahoitusta hakevien yritysten dokumentaatiovelvoite riittävän kevyenä turvaten kuitenkin samalla sijoittajien tiedonsaantioikeuden. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastoinnin mukaan osakepohjainen joukkorahoitusmarkkina on ollut Suomessa 100–200 prosentin kasvussa viime vuosina.

Sopiiko osakepohjainen joukkorahoitus yrityksellesi?

Osakepohjaista joukkorahoitusta voivat hakea monenlaiset yritykset erilaisiin hankkeisiin. Usein rahoitusmuodon ajatellaan sopivan ainoastaan aikaisen vaiheen startup-yrityksille. Westerlund muistuttaa kuitenkin, että myös vakiintuneemmat toimijat voivat hyötyä osakepohjaisesta joukkorahoituksesta.

“Osakepohjaisen joukkorahoituksen avulla yritysten on mahdollista kerätä varoja ja laajentaa omistuspohjaansa esimerkiksi valmistellessaan listautumista. Tästä on Suomessa jo muutamia esimerkkejä, kuten Cleantech Invest ja Heeros, jotka ovat listautuneet First North -listalle onnistuneiden joukkorahoituskierrosten jälkeen.”

Näin joukkorahoituskampanja onnistuu

Westerlund korostaa, että erityisen tärkeää on, että liikeidea ja -toiminta kuvataan selkeästi digitaalisella joukkorahoitusalustalla, jotta kiinnostuneet sijoittaja-asiakkaat saavat riittävästi tietoa päätöksensä tueksi. Yrityksen on myös oltava valmis panostamaan markkinointiin. Sen avulla varmistetaan, että viesti näkyy ja kuuluu mahdollisesti kiinnostuneessa sijoittajakunnassa. Esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen joukkorahoituskampanjoissa on nykyään lähes itsestäänselvyys.

Westerlund sanoo, että etenkin kuluttajabisneksessä toimivien yritysten kannattaa muistaa, että joukkorahoitus on erinomainen tapa markkinoida yritystä ja tuotetta sekä kasvattaa uskollista asiakaskuntaa.

“Sijoittajat toimivat samalla myös brändilähettiläinä.”

Sijoittaja, muista kärsivällisyys

Kysyttäessä vinkeistä sijoittajalle Westerlund muistuttaa, että koska sijoituskohteina ovat listaamattomat yritykset, riskit ovat korkeat, eli tulevasta ei ole mitään takeita. Moni hyväkään idea ei välttämättä lennä alkuvaihetta pidemmälle. Sijoittajalta vaaditaan myös kärsivällisyyttä, sillä osakkeet ovat epälikvidejä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittajan kannattaa varautua pitkään sijoitusaikaan. Se on ominaista private equity -tyyppiselle sijoitukselle. Sijoittajan on lisäksi syytä ottaa huomioon diluutiovaikutus eli omistuksen laimentuminen mahdollisten uusien rahoituskierrosten jälkeen.

“Edellä mainituista asioista johtuen yksittäisille joukkorahoituskohteille kannattaa varata vain pieni osa sijoitussalkusta,” Westerlund muistuttaa.

Joukkorahoitus kiinnostaa monista syistä

Monet sijoittajat ovat liikkeellä uteliaisuuttaan ja oppimismielellä uutta rahoitusmuotoa kohtaan.

“Sijoittajat haluavat päästä seuraamaan mielenkiintoisessa kasvun vaiheessa olevan yrityksen kehitystä läheltä tavalla, joka ei ole ollut ennen mahdollinen varsinkaan piensijoittajalle,” Westerlund toteaa.

Monet ovat toki kiinnostuneita joukkorahoituksesta myös hyvin perinteisen sijoittamisen näkökulmasta ja toivovat löytävänsä seuraavan todellisen menestystarinan.

Westerlundin mukaan osa sijoittajista on mukana arvopohjaisista syistä ja haluaa tukea esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin keskittyvien yritysten kasvua ajatuksella, että sijoituksella on muutakin arvoa kuin maksimaalisen tuoton metsästäminen. Jotkut tahtovat puolestaan olla mukana omaa kotiseutua elävöittävien yritysten tarinassa.

On tärkeää muistaa, että kaikki lähestymistavat ovat oikeita. Jokaisella sijoittajalla on omat syynsä sijoituspäätökseensä, Westerlund toteaa.

“Kun listaamattomiin yrityksiin sijoittamisen riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa, mielenkiintoisten hankkeiden ja yritysten tarinaan kannattaa tutustua tarkemmin – avoimin mielin.”

 Haluatko saada tietoa tulevista sijoituskohteista ensimmäisenä?
Tilaa Nordea Crowdfunding –uutiskirje sähköpostiisi
Uusia kampanjoita tulossa alkuvuodesta 2018.
Nimi
Sähköposti
Tärkeää tietoa tilauksesta
Vahvistan asuvani Yhdysvaltojen ulkopuolella
Kyllä
Ei
Valitse tilauksesi
Crowdfunding

 

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit