Cover of Finnish edition of Nordea Economic Outlook: Unrestricted Growth

Kotitalouksien käytettävissä olevat nettotulot kasvoivat viime vuonna koronakriisistä huolimatta. Palkkatulot pysyivät edellisen vuoden tasolla työllisyyden heikkenemisestä huolimatta, kun etenkin julkisen sektorin palkat nousivat lomarahaleikkausten päättyessä. Työttömyyskorvausten kasvu puolestaan kasvatti tulonsiirtoja 5 prosentilla. Työllisyyden heikkeneminen koski viime vuonna ennen kaikkea nuoria alle 30-vuotiaita työntekijöitä, joita työskentelee paljon koronasta eniten kärsineillä palvelualoilla. Käytettävissä olevat tulot muuttuivatkin hyvin erilailla ammatista riippuen.

Yksityinen kulutus supistui viime vuonna reaalisesti 4,9 %, kun kulutusmahdollisuudet olivat rajoitetumpia. Eniten väheni palveluiden sekä puolikestävien tavaroiden kuten vaatteiden ostot. Ravintola- ja kulttuuripalveluiden heikko kehitys on jatkunut vielä tänä keväänäkin. Päivittäistavarat ja kestokulutushyödykkeet kuten ajoneuvot ovat käyneet kaupaksi entiseen tahtiin koronasta huolimatta, etenkin pyöräkaupassa alkaa olla jo ongelmia saatavuuden kanssa ja sähkö- ja hybridiautojen kysyntä on piristänyt autokauppaa.

Kotitaloudet säästivät viime vuonna 5,7 % käytettävissä olevista tuloistaan.

Juho Kostiainen, Ekonomisti

Kulutuksen supistuessa ja yhteenlaskettujen tulojen kasvaessa säästivät kotitaloudet viime vuonna keskimäärin 5,7 % käytettävissä olevista tuloistaan. Säästöön jäi siis yhteensä noin 7 miljardia euroa. Lisäksi kotitaloudet ottivat viime vuonna lisää velkaa 6,2 miljardia euroa, etupäässä asuntolainaa, kun koteihin satsattiin aiempaa enemmän. Säästämisen ja velan kasvu näkyvät pankkitalletusten paisumisena 8,9 miljardilla eurolla, lisäksi rahoja on sijoitettu rahastoihin ja osakkeisiin, joiden netto-ostot olivat viime vuonna 3,2 miljardia euroa. Kiinteän omaisuuden ostojen osalta ei ole vielä tietoja saatavilla viime vuodelta.

Kulutuksen kasvu tuloja vastaavalle tasolle seuraavan vuoden aikana kasvattaisi yksityistä kulutusta 6 prosentilla ilman, että kertyneitä säästöjä vielä puretaan. Osa kasvaneesta kulutuksesta kuitenkin suuntautuu ulkomaille matkustamisen kautta. Vuonna 2019 suomalaiset kuluttivat 5,1 miljardia euroa ulkomailla, mikä on 1,7 miljardia euroa enemmän kuin ulkomaalaiset Suomessa. Viime vuonna suomalaisten matkailu tippui koronan alettua kymmenesosaan aiemmasta. Matkailun palautuminen tarkoittaakin, että rahaa virtaa jatkossa taas enemmän ulkomaille.

Säästämisaste on kivunnut korkealle

Säästämisaste ei yleensä taantumien jälkeen ole painunut negatiiviseksi, vaan varovaisuussäästäminen on säilynyt useamman vuoden taantuman jälkeen. Korona-aikana säästöjä on kasautunut erityisesti hyvätuloisille ja vanhemmille ikäryhmille, joiden rajakulutusalttius on tavallisestikin pienempi, mikä osaltaan voi vähentää säästöjen purkautumista pankkitileiltä. Vastaavasti nuorille ja pienituloisille palvelualojen työntekijöille, jotka kuluttavat normaalisti suuremman osuuden tuloistaan, ei ole kertynyt vastaavia säästöjä korona-aikana.

Talousennusteessa oletamme, että kotitalouksien säästämisaste laskee merkittävästi tämän vuoden aikana. Yksityisen kulutuksen kasvu on voimakasta niin tänä kuin ensi vuonnakin, mutta sisältää yläsuuntaisen riskin, jos säästöjä puretaankin aiempia taantumia voimakkaammin.

Koronan väistyttyä kulutus suuntautuu aluksi ennen kaikkea aloille, jotka ovat sulkutoimien takia kärsineet eniten koronan takia. Ravintoloiden ja kulttuuripalvelujen kysyntä tulee palatumaan nopeasti. Hotellit ja julkinen liikenne palautuvat myös, mutta koronan muuttamat etätyökäytänteet, voivat osittain vähentää pysyvästi pendelöintiä sekä työmatkustamista. Korona-aikana hurjasti kasvaneet kotien remontointi sekä uuden elektroniikan hankinta tulevat todennäköisesti hetkeksi vaimenemaan, kun kulutusta suunnataan enemmän palveluihin.

Kirjoittaja:

Juho Kostiainen, Senior Analyst, Finland
Juho KostiainenEkonomisti

Open Insights -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla!

TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ
Woman Using Virtual Reality Headset

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit