Man Watering Plant In Vegetable Garden
Suomen talous: Kasvukipuja

Suomen talous: Kasvukipuja

Suomen talouden toipuminen jatkuu vahvana tänä ja ensi vuonna. Talouden elpyminen on nostanut työllisyyttä nopeasti, mutta työvoimapula rajoittaa jo kasvua. Teollisuuden vahva tilauskehitys on käynnistämässä investointeja. Julkisessa taloudessa riittää haasteita niin suhdanne- kuin rakennepolitiikassa.

LATAA ECONOMIC OUTLOOK TÄSTÄ

englanti

Talouden toipuminen jatkuu

Nordea Economic Outlook: Uusi vaiheSuomen talouden toipuminen kiihtyi kesän aikana. BKT kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 2,1 % edellisesti neljänneksestä ja 7,5 % vuodentaikaisesta kohoten jo koronaa edeltäneelle tasolle.

Erityisesti palvelualat ovat piristyneet voimakkaasti keväästä lähtien, kun koronarajoituksia päästiin purkamaan. Asuntomarkkinoiden kysynnän jatkuminen vahvana on puolestaan tukenut rakentamista. Maailmankaupan kasvu on tuonut runsaasti vientitilauksia teollisuuteen ja saanut uusia investointeja liikkeelle.

Talouden nopea toipuminen on parantanut myös työllisyyttä nopeasti. Avoimia työpaikkoja onkin nyt ennätyksellisen paljon, ja pula osaavasta työvoimasta on alkanut rajoittaa talouden kasvumahdollisuuksia. Teema-artikkelissa tarkastellaan työmarkkinoiden tilannetta tarkemmin.

Talouden toipumisen ennakoidaan jatkuvan myös syksyllä, joskin hieman kesää hitaampana. Ennustamme talouden kasvavan 3,5 % tänä vuonna ja 3 % ensi vuonna. Vuonna 2023 BKT:n kasvun ennakoidaan hidastuvan 2 prosenttiin elpymisvaiheen päättyessä. Rokotukset ovat hillinneet sairaaloiden kuormitusta, vaikka deltamuunnoksen myötä tautitapaukset ovat loppukesästä kasvaneet nopeasti. Pelko tartunnasta kasvattaa kuluttajien varovaisuutta ja koronatilanteen heikkeneminen Aasiassa vaikuttaa osaltaan negatiivisesti maailmankaupan kasvuun. Koronaan liittyvät riskit eivät siten ole poistuneet taloudesta, vaikka rokotteiden myötä ne ovat hieman vaimentuneet.

Talouden kasvu koronan jälkeen

Toipumisen jälkeen jo ensi vuodesta alkaen talouden kasvun ylläpitäminen vaatii jälleen perinteisiä reseptejä: ihmisiä, ideoita sekä yrityksiä (ja erehdyksiä).

Ihmisiä maailmassa riittää, ja Suomenkin tulee panostaa entistä enemmän ulkomaisen työvoiman haalimiseksi. Lisäksi työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suuri reservi tulisi saada paremmin työmarkkinoiden käyttöön. Tähän lääkkeinä ovat systemaattisempi aikuiskoulutus sekä erinäiset sosiaaliturvan kannustavuutta parantavat reformit. Ideoita syntyy niin yrityksissä kuin akateemisessa tutkimuksessa, joihin tulisi panostaa riittävästi myös julkista rahaa, koska niistä koituvat hyödyt tuottavuuden kasvuna ovat kustannuksia suuremmat. Investoidakseen Suomeen yritykset kaipaavat myös ennakoitavaa ja kilpailukykyistä säätelyä sekä verotusta, jotka ovat tärkeitä kilpailutekijöitä osaavan työvoiman ohella.

SUOMI: KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA

2019 2020 2021E 2022E 2023E
Reaalinen BKT, % v/v 1,3 -2,9 3,5 3,0 2,0
Kuluttajahinnat, % v/v 1,0 0,3 1,9 1,7 1,7
Työttömyysaste, % 6,7 7,8 7,8 6,8 6,4
Ansiotaso, % v/v 2,1 2,0 2,2 2,2 2,4
Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,9 -5,4 -3,5 -2,5 -2,0
Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 59,5 69,2 70,2 70,8 71,5
EKP:n talletuskorko (vuoden lopussa) -0,50 -0,50 -0,50 -0,50 -0,50
Taulukko: A / Tuotanto kasvussa kaikilla päätoimialoilla B / Työmarkkinat toipuvat nopeasti

Kotimaisen kulutuksen paluu

Kotitaloudet ovat kuluttaneet aktiivisesti kesän aikana, mikä on näkynyt etenkin palvelualojen tilanteen paranemisena. Vilkas kotimaanmatkailu on tuonut kesän aikana toivottua piristystä hotelli-, ravintola- ja kulttuurialalle. Palveluiden kotimaiset korttimaksut kohosivat heinäkuussa jo reilusti koronaa edeltäneen tason yläpuolelle, mutta elokuun aikana kasvu on hieman tasoittunut lomakauden päättyessä ja deltavariantin levitessä.

Kuluttajien luottamus on edelleen korkealla tasolla, ja työllisyyden nopea toipuminen on kasvattanut palkkasummaa 6,5 % kahden vuoden takaisesta. Kulutuksen kasvusta huolimatta kotitalouksien säästämisaste on edelleen koholla, ja kulutuksen kasvuun on vielä reilusti tilaa. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,2 % ja 3,5 % ensi vuonna.

Kuluttajahinnat nousussa

Kiihtynyt inflaatio syö kuitenkin osan ostovoiman kasvusta. Heinäkuussa kuluttajahinnat nousivat 1,9 %. Inflaatiota ovat kiihdyttäneet öljytuotteiden hintojen ja asumiskustannusten nousu sekä alkoholin ja tupakan veronkorotukset. Toistaiseksi muiden tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu on ollut maltillista, mutta kasvava kysyntä, kiristyvät työmarkkinat sekä kuljetuskustannusten nousu ovat omiaan nostamaan hintoja jatkossa myös näissä erissä.

Pidemmän aikavälin inflaation, mutta myös viennin kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn palkkaratkaisuilla on suuri merkitys. Kilpailijamaita korkeammat ja tuottavuuden kasvun ylittävät palkankorotukset heikentäisivät viennin kilpailukykyä ja samalla kiihdyttäisivät inflaatiota. Ennustamme kuitenkin palkkaratkaisujen pysyvän maltillisina ja palkkojen nousevan ensi vuonna 2,2 % ja kuluttajahintojen 1,7 %.

Ensi vuodesta alkaen talouden kasvun ylläpitäminen vaatii jälleen perinteisiä reseptejä.

Juho Kostiainen, Ekonomisti

Teollisuuden investoinnit käynnistymässä

Maailmankaupan kasvu on vetänyt Suomen tavaravientiä vahvasti alkuvuonna. Teollisuuden tilauskirjat ovat kasvaneet jo koronaa edeltäneen tason yläpuolelle ja kevään pienestä suvantovaiheesta huolimatta viennin kasvun ennakoidaan jatkuvan myös loppuvuonna.

Teollisuustuotannon kasvu on laaja-alaista. Parhaiten on pärjännyt metalliteollisuus, mutta myös metsäteollisuus on päässyt tänä vuonna mukaan kasvuun. Logistiikkaongelmat sekä pula komponenteista ja muista tuotantopanoksista on rajoittanut tuotantoa jossain määrin myös Suomessa.

Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on noussut jo 88 prosenttiin, joten kovin paljon varaa tuotannon kasvattamisessa ei enää ole ilman lisäinvestointeja. Investointeja onkin jo käynnistynyt tänä vuonna, ja voimakas kysyntä sekä erittäin suotuisat rahoitusolosuhteet ovat omiaan kiihdyttämään investointeja myös ensi vuonna.  Investointeja tukee lisäksi ensi ja seuraavana vuonna EU:n elvytysrahastosta jaettava raha.

Erityisesti puhtaan energian tuottamiseen tehtävät investoinnit ovat selvässä kasvussa. Tänä vuonna Suomeen on rakenteilla yli 200 tuulivoimalaa, yhteensä arvoltaan yli miljardi euroa. Lisäksi biotuotetehdas Kemiin ja akkumateriaalitehtaan rakentaminen Vaasaan ovat hankkeita, jotka työllistävät runsaasti rakennusvaiheessa ja luovat uutta tuotantokapasiteettia valmistuessaan.

Asuntomarkkina tasapainottumassa

Asuntokauppa on käynyt alkuvuonna ennätystahtiin ja hintojen nousu on ollut laaja-alaista. Eniten hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa, mutta myös niiden lähialueilla erityisesti omakotitalot ovat vaihtaneet omistajaa selvästi aiempaa kalliimmalla. Asuntomarkkinoiden kysynnän odotetaan rauhoittuvan loppuvuoden aikana. Kauppamäärissä oli jo heinäkuussa nähtävistä pientä tasaantumista, kun samalla myynnissä olevien asuntojen määrä on kääntynyt lievään nousuun.

Asuntotuotanto on pyrkinyt vastamaan kasvaneeseen kysyntään, ja asuntoaloitukset kääntyivät kasvuun jo viime syksynä. Tuotannon kasvu on jatkunut tänä vuonna ja asuntoja onkin valmistumassa selvästi enemmän kuin muutamana edellisenä vuonna. Kasvukeskuksissa asuntoja valmistuu nyt enemmän kuin väestö kasvaa, mikä on omiaan hillitsemään asuntojen hintojen nopeaa nousua. Toisaalta työllisyyden paraneminen sekä edelleen hyvin matalana pysyttelevä korkotaso tukevat asuntomarkkinaa myös jatkossa.

Vuokra-asuntoja on edelleen tarjolla normaalia enemmän etenkin yliopistopaikkakunnilla ja vuokrien nousu on pysynyt maltillisena tänä vuonna. Korkeakoulujen palaaminen ainakin osittain lähiopetukseen sekä palvelualojen työllisyystilanteen nopea piristyminen luovat kysyntää vuokra-asunnoille ja siten tasapainottavat vuokramarkkinaa.

Toimisto- ja liikerakentamisen volyymi on edelleen noin 40 % kahden vuoden takaisen tason alapuolella. Toimistotyöntekijöiden paluu konttoreihin on viivästymässä ja tarvetta uusille toimitiloille on rajallisesti. Teollisuus- ja logistiikkarakentamisessa on puolestaan päästy jo lähelle kahden vuoden takaisia tuotantotasoja. Suurinta kasvua on nähty vapaa-ajan rakentamisessa, jopa 60 % lisäys kahden vuoden takaiseen, mutta kokonaisuutena sen osuus rakentamisesta on pieni.

Taulukko: C / Asuntomarkkinat tasapainottumassa D / Valtiolla edelleen suuri alijäämä

Julkinen talous ei tasapainotu ilman lisätoimia

Julkisen talouden alijäämä kohosi viime vuonna 5,4 prosenttiin BKT:sta. Alijäämä syntyi lähes kokonaan valtiontaloudessa. Tänä vuonna valtiontalous on oikenemassa, kun talouden piristyminen on nostanut verokertymää ja työttömyyden väheneminen on pienentänyt tulonsiirroista koituvia menoja. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan olevan 3,5 % BKT:sta tänä vuonna ja julkinen velka noussee 70,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ensi vuonna alijäämä pienenee edelleen, mutta jää selvästi suuremmaksi kuin ennen koronaa, vaikka muu talous on jo lähes toipunut koronan vaurioista.

Valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden valtion budjetiksi on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Budjettia voi luonnehtia elvyttäväksi, kun viime kevään kehysriihessä hallitus päätti kasvattaa valtion menoja ensi vuodelle 900 miljoonalla eurolla yli menokehyksen. Talous on palautumassa hyvää vauhtia kohti potentiaalisen tuotannon tasoa. Tätä taustaa vasten talouspoliittisen elvytyksen jatkumiselle ensi vuonna voi nähdä vain vähän perusteita. Erityisesti, kun menoja kasvattavat enemmän pysyväisluonteiset menot kuin tuottavuutta kasvattavat investoinnit.

Valtio pystyy edelleen velkaantumaan erittäin halvalla, joten rahoitusmarkkinat eivät pakota sopeuttamaan julkista taloutta. Väestön ikääntyminen kuitenkin haastaa julkistaloutta voimakkaasti kuluvalla vuosikymmenellä, joten budjetin tasapainottaminen olisi hyvä aloittaa silloin kuin taloudessa menee hyvin.

Open Insights -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla!

TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ
Woman Using Virtual Reality Headset

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit