Suomen talous: Sokka irti

Suomen talous: Sokka irti

Suomen talous toipuu nopeasti tänä ja ensi vuonna. Säästämisasteen lasku sekä työllisyyden kasvu vauhdittavat kotimaista kulutusta. Teollisuustuotanto ja vienti ovat päässeet jo hyvään kasvun maailmantalouden toipuessa. Julki-sen talouden puolella sen sijaan riittää haasteita.

LATAA ECONOMIC OUTLOOK TÄSTÄ

englanti

Vahvaa toipumista

Cover of Finnish edition of Nordea Economic Outlook: Unrestricted Growth

Koronan kolmas aalto saatiin Suomessa nitistettyä nopeasti huhtikuun aikana. Rokotekattavuus alkaa jo olla sillä tasolla, että riski tilanteen merkittävästä heikkenemisestä on enää pieni. Toki virusmuunnoksiin liittyy vielä epävarmuutta, mikä voi heikentää tilanteen uudelleen.

Suomen BKT supistui viime vuonna 2,8 %, ja muiden Pohjoismaiden ohella koronakriisin talousvauriot ovatkin jääneet meillä verrattain maltilliseksi. Moni palveluala on kuitenkin edelleen vaikeuksissa alkuvuoden sulkutoimien jäljiltä, mutta loppuvuoden näkymät ovat kotimarkkinasektorilla positiiviset. Teollisuuden puolella tuotanto on jo kiihtynyt koronakriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalle ja tilauskirjat ovat alkaneet taas täyttyä.

Talouden toipumisen ennustetaan käynnistyvän todenteolla kesän aikana ja BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia. Talouden kasvun ennakoidaan jatkuvan 3 prosentissa myös vuonna 2022, mutta hidastuvan merkittävästi sen jälkeen. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovatkin vaatimattomat työikäisen väestön supistuessa edelleen.

Riskit taloudessa eivät ole kadonneet ja ennusteisiin liittyy huomattavaa epävarmuutta suhdannevaihteluiden ollessa voimakkaita. Ennuste pitää sisällään oletuksen, että koronapandemia on lopullisesti nujerrettu Suomessa kesän aikana, eikä talouden rajoitustoimiin enää jouduta. Mikäli epidemiassa tapahtuu merkittävää heikkenemistä Suomessa tai maailmalla, vaikuttaa se myös negatiivisesti talouskuvaan.

Työllisyys elpymässä

Työllisyyden vahvistuminen jatkui alkuvuonna, vaikka koronarajoitukset painoivat edelleen etenkin ravinto-, hotelli- ja kulttuurialan työllisyystilannetta. Työttömänä tai lomautettuna oli maaliskuussa 322 000 henkilöä. Teollisuudessa, rakentamisessa sekä muissa palveluissa työllisyys on kivunnut jo koronaa edeltäneille tasoille.

Työllisyystilanteen ennustetaan paranevan ripeästi kesästä alkaen, kun palvelualojen kysyntä kohenee. Työllisyysasteen ennakoidaan kohoavan 73 prosenttiin ensi vuoden lopulla, ja työvoiman saatavuus alkaakin rajoittaa talouskasvua joillain aloilla hyvinkin nopeasti.

Ensi syksyn palkkaneuvottelukierroksesta on tulossa erittäin mielenkiintoinen, kun neuvottelut käydään uudella aiempaa hajautetummalla järjestelmällä. Palkankorotusten puolesta puhuu talouskuvan paraneminen ja inflaation kiihtyminen. Toisaalta samaan aikaan työttömyys on vielä korkealla ja yritysten palkanmaksukyky heikko koronan jälkeen. Odotamme palkkojen nousevan 2 % ensi vuonna, kuten tänäkin vuonna.

SUOMI: KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA

2018 2019 2020 2021E 2022E
Reaalinen BKT, % v/v 1,3 1,3 -2,8 3,0 3,0
Kuluttajahinnat, % v/v 1,1 1,0 0,3 1,6 1,5
Työttömyysaste, % 7,4 6,7 7,8 7,6 7,0
Ansiotaso, % v/v 1,7 2,1 1,8 2,0 2,0
Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,9 -0,9 -5,4 -3,5 -2,5
Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 59,7 59,5 69,2 71,2 71,8
EKP:n talletuskorko (vuoden lopussa) -0,40 -0,50 -0,50 -0,50 -0,50
A) Tuotanto-odotukset kasvussa kaikilla päätoimialoilla; B) Työmarkkinat toipuvat nopeasti

Kulutuksen vauhdikas paluu

Kotimainen kulutus on pääsemässä kevään edetessä kunnolla käytiin, kun koronatilanne on saatu hallintaan ja rajoituksia alettu purkaa. Korttimaksut kääntyivät kasvuun palvelualoilla jo huhtikuun lopulla. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan tänä vuonna 4 %, kun työllisyys paranee sekä patoutunut kysyntä lähtee liikkeelle alentaen säästämisastetta. Lue tästä lisää kulutuksen ja säästämisen näkymistä.

Kiihtynyt inflaatio syö kuitenkin osan ostovoiman kasvusta. Maaliskuussa inflaatio oli 1,3 %. Inflaatiota on kiihdyttänyt öljytuotteiden hintojen nousu, mutta myös muiden raaka-aineiden ja teollisuuden tuotantopanosten hinnat  ovat lähteneet nopeaan nousuun, kun varastoja on alkuvuonna täydennetty.

Palvelusektorilla inflaatiopaineet ovat vielä matalat, mutta koronarajoitusten purkamisen aiheuttama kysyntäpiikki voi muodostaa tarjontakapeikkoja esimerkiksi matkailualalla. Hintojen nopean nousun ennakoidaan kuitenkin jäävän väliaikaiseksi eikä hintojen nousun odoteta kiihtyvän enää ensi vuonna.

Yksityinen kulutus toimii talouden toipumisen veturina tänä vuonna.

Juho Kostiainen, Ekonomisti

Teollisuus hyvässä vauhdissa

Teollisuustuotannon kasvu on jatkunut alkuvuonna, ja tuotanto on kivunnut jo koronaa edeltänyttä tasoa korkeammalle. Teollisuustuotannon näkymät ovat parantuneet laaja-alaisesti kaikilla teollisuuden aloilla rakenteellisesta kysynnän hiipumisesta kärsivää painopaperin tuotantoa lukuun ottamatta. Puuteollisuudessa kasvu on ollut kaikkein kovinta, mitä tukee rakentamisen nopea toipuminen globaalisti.

Teollisuutta on vetänyt erityisesti viennin nopea toipuminen maailmankaupan kasvaessa. Suomen vientikysynnän arvioidaan kasvavan 8 % tänä vuonna. Vientiteollisuuden tilauskanta onkin jo normalisoitunut ja uusia tilauksia tulee nyt sisään sellaista vauhtia, että myös lähivuosien kasvunäkymät ovat erinomaiset.

Suomen palveluviennin kasvu on ollut vielä vaimeaa, vaikkei se nojaakaan matkailuun yhtä voimakkaasti kuin monissa muissa Euroopan maissa. Noin kolmasosan koko viennistä kattavan palveluviennin odotetaan koronakriisin väistyessä jälleen kasvavan tavaravientiä nopeammin erityisesti ICT-palveluviennin vetämänä.

Teollisuuden näkymien parantuminen lisää myös yritysten investointiaikeita. Teollisuuden investointien ennakoidaan kääntyvän kasvuun tänä vuonna, kun etenkin lykättyjä korjausinvestointeja ollaan toteuttamassa, mutta myös uuteen kapasiteettiin ja tuotekehitykseen panostetaan viime vuotta enemmän.

Vilkas asuntokauppa vauhdittaa rakentamista

Asuntokauppa on lyönyt tänä keväänä uusia ennätyksiä, eikä kyse ole enää pelkästään viime kevään koronastopista palautumisesta. Muusta kulutuksesta säästyneitä rahoja ja uutta asuntolainaa on suunnattu asuntomarkkinoille, kun asuntoa on vaihdettu vastaamaan lisääntyneen etätyön tarpeita. Myös sijoitusasunnot ovat käyneet kaupaksi, vaikka vuokrakysyntä kaupungeissa on ollut vaimeaa etäopiskelun ja palvelualan heikon työllisyystilanteen takia.

Asuntohintojen nousu on jatkunut kasvukeskuksissa ja työllisyyden paraneminen, matala korkotaso sekä tarjonnan niukkuus tukevat asuntohintoja myös loppuvuonna. Väestötappiokunnissa asuntohintojen laskun ennakoidaan edelleen jatkuvan.

Asuntojen kasvanut kysyntä sekä hintojen nousu ovat  kääntäneet asunrakentamisen rakennusluvat ja aloitukset nousuun kasvukeskuksissa. Muussa rakentamisessa, etenkin liike- ja toimitilarakennuksissa, uudet aloitukset laskevat edelleen. Kokonaisuutena rakentamisen odotetaan pysyvän tänä vuonna viime vuoden tasolla, mutta kääntyvän jälleen kasvuun ensi vuonna.

C) Asuntomarkkinat käyvät kuumana; D) Valtiontalous heikentynyt nopeasti

Julkinen talous ei tasapainotu

Julkisen talouden alijäämä kohosi viime vuonna 5,4 prosenttiin BKT:sta. Alijäämä syntyi lähes kokonaan valtiontaloudessa, kun kunnat ja sosiaaliturvarahastot tekivät nollatuloksen valtion tukemina.

Valtion menot ovat paisuneet kasvavien työttömyyskorvausten ja koronatukien myötä, minkä takia valtion menokehyksistä on joustettu vuosina 2020-2021.  Tänä vuonna työttömyyden ja koronatoimien lisäksi valtion budjettimenoja kasvattaa 1,7 miljardin varaus hävittäjähankkeeseen, jonka kokonaiskustannus on 10 miljardia euroa. Hallitus päätti kehysriihessä nostaa valtion menokehystä myös vuosille 2022 ja 2023, mikä lisää entisestää valtion rakenteellista alijäämää.

Julkinen talous ei tasapainotu kokonaan nopeasta talouskasvusta huolimatta, kun menoja on kasvatettu pysyvästi, ja julkista taloutta kohentavat työllisyystoimet ovat jääneet puolitiehen. Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen taittaminen onkin jäämässä seuraavien hallitusten kontolle.

Julkisen talouden velkasuhde hyppäsi viime vuonna 10 prosenttiyksikköä 69,2 prosenttiin BKT:sta. Valtion suurista alijäämistä huolimatta velkasuhde kasvaa hitaasti tänä ja ensi vuonna talouden kasvaessa.

Talouden haasteet koronan jälkeen

Koronakriisin taloudelliset vauriot ovat jäämässä Suomessa verrattain maltillisiksi ja maailmantalouden imu sekä patoutuneen kysynnän purkautuminen kulutukseen vetävät taloutta takaisin kasvuun. Talouden nopean kasvun vaihe on kuitenkin jäämässä muutaman vuoden mittaiseksi, kun rakenteelliset haasteet tulevat jälleen esiin. Työikäisen väestön supistuminen, korkea rakenteellinen työttömyys, kasvavat hoivamenot sekä vaimea tuottavuuskasvu ovat tikittävä aikapommi, jonka sokka on jo irti.

Puute osaavasta työvoimasta tulee rajoittamaan talouden kasvua jo ensi vuodesta lähtien, joten nyt tulisikin tehdä nopeasti toimia sosiaaliturvan kannustavuuteen, työvoimapalveluihin, koulutukseen, asunto- ja liikennepolitiikkaan sekä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Suomi tarvitsee yhä suuremman osan työikäisestä väestöstä töihin, jotta hyvinvointivaltion kasvavat kustannukset voidaan kattaa jatkossakin. Talouden toimintaympäristön ja verotuksen tulee myös olla houkutteleva yrittämisen ja investointien kannalta, jotta tuottavuuskasvua saadaan aikaan niin yrityksissä kuin julkisissa palveluissakin.

Kirjoittaja:

Juho Kostiainen, Senior Analyst, Finland
Juho KostiainenEkonomisti

Open Insights -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla!

TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ
Woman Using Virtual Reality Headset

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit