Suomi: Erävoitto koronasta

Suomen talous selvisi alkuvuonna odotettua paremmin koronakriisistä. Kotimainen kysyntä toipui kesällä ripeästi kevään äkkipysähdyksestä. Talouden stressitesti kuitenkin jatkuu. Koronan toisen aallon tuoma epävarmuus uhkaa hidastaa toipumista jatkossa ja vientimarkkinoiden näkymät ovat heikot.

LATAA ECONOMIC OUTLOOK TÄSTÄ

englanti

Economic Outlook September 2020 Finnish coverKoronavirus on hallinnut ihmisten arkea ja talouskehitystä tänä vuonna. Tilastot vuoden ensimmäiseltä vuosipuolikkaalta osoittavat, että Suomessa talouden supistuminen on ollut ennakoitua pienempää ja maltillisempaa kuin monissa muissa maissa. Suomen BKT supistui toisella vuosineljänneksellä 6,4 % vuodentakaisesta, kun koko EU-alueella laskua tuli 14 %.

Epidemian saaminen hallintaan verrattain nopeasti on ollut keskeinen tekijä Suomen talouden kannalta. Sen ansiosta kuluttaminen on onnistunut turvallisesti  ja moni palveluala toipui nopeasti kevään romahduksesta. Samalla teollisuuden ja rakentamisen tuotanto on pystytty pitämään käynnissä ja hyvät IT-valmiudet ovat auttaneet tietotyöläisiä siirtymään sujuvasti etätöihin.

Talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 5 prosenttia ja ensi vuonna BKT:n ennustetaan kääntyvän 3 prosentin kasvuun. Vuonna 2022 talouden ennustetaan palautuvan lähelle 2 prosentin  kasvua. Riskit taloudessa eivät kuitenkaan ole vielä kadonneet ja ennusteisiin liittyy huomattavaa epävarmuutta myös kuluvan vuoden osalta.

Tautitapausten kasvu loppukesästä Suomessa ja muualla Euroopassa sekä epävarmuus toisen aallon kehityksestä hidastavat talouden palautumista niin viennin, investointien kuin yksityisen kulutuksen osalta. Tauti tuleekin varjostamaan talouden toipumista vielä pitkään.

Ennuste pitää sisällään oletuksen, että koronatilanne pysyy maltillisena, eikä mittavia rajoitustoimia jouduta ottamaan käyttöön. Rokotteesta odotetaan apua ensi vuoden puolivälin tienoilla, minkä ansiosta normaalitilanteeseen päästään vuonna 2022.

Suomi: keskeisiä tunnuslukuja

2018 2019 2020E 2021E 2022E
Reaalinen BKT, % v/v 1,5 1,1 -5,0 3,0 2,0
Kuluttajahinnat, % v/v 1,1 1,0 0,4 0,8 1,1
Työttömyysaste, % 7,4 6,7 8,0 8,0 7,0
Ansiotaso, % v/v 1,7 2,1 1,6 2,2 2,0
Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,9 -1,1 -7,5 -4,0 -3,0
Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 59,6 59,4 70,0 72,0 74,0
EKP:n talletuskorko (vuoden lopussa) -0,40 -0,50 -0,50 -0,50 -0,50

Epidemian saaminen hallintaan verrattain nopeasti on ollut keskeinen tekijä Suomen talouden kannalta.

Juho Kostiainen, Ekonomisti

Lomautukset puskuroineet osittain työttömyyden kasvua

Keväällä lomautettujen määrä nousi hetkellisesti yli 170 000 työntekijään. Kesän aikana lomautusten määrä on laskenut ja elokuun puolivälissä lomautettuna oli 65 000 työntekijää. Eniten lomautuksia on ollut hotelli- ja ravintola-alalla sekä kaupan alalla. Osa lomautetuista on palannut takaisin töihin, mutta irtisanomisilta ei ole vältytty ja työttömiä työnhakijoita olikin heinäkuussa 47 000 henkilöä vuodentakaista enemmän. Työttömyyden kasvun odotetaan jatkuvan vielä loppuvuonna. Tautitilanteen toisen aallon kehittyminen tulee olemaan ratkaiseva myös syksyn työllisyyskehityksen kannalta

Lomautettujen määrä laskenut keväästä; Kuluttaminen toipunut notkahduksesta

Korttidata indikoi yksityinen kulutuksen palautuneen nopeasti

Nordean julkaisema korttidata osoittaa kotimaisen kulutuksen toipuneen jopa odotuksiamme nopeammin. Kotimaiset korttiostot kipusivat jo kesäkuun alussa viimevuotista tasoa korkeammalle. Erityisesti tavarakauppa on käynyt hyvin koko kriisin ajan.

Palvelusektorin korttiostot lähtivät toipumaan toukokuussa saavuttaen viime vuoden tason heinäkuussa. Alakohtaiset erot ovat kuitenkin vielä suuria. Kulttuuriala ja julkinen liikenne ovat edelleen reilusti viime vuoden tasojen alapuolella, kun taas ravintoissa ollaan päästy jo viime vuoden tasolle.

Suomalaiset kuluttavat normaalisti enemmän rahaa ulkomailla kuin ulkomaalaiset matkailijat Suomessa. Matkailutulojen suuntaaminen tänä kesänä kotimaan matkailuun ja muuhun kulutukseen ovat tukeneet kotimarkkinasektorin palautumista kevään äkkipysähdyksestä. Ulkomaisten turistien puuttuminen sekä liikematkustamisen pysyminen vaimeana tulevat kuitenkin pitämään matkailualaa pinteessä kotimaisen lomakauden ulkopuolella.

Lomautuskorvaukset ja pankkien myöntävät asuntolainojen lyhennysvapaat ovat auttaneet kotitalouksia työtulojen alentuessa, mutta eivät kokonaan paikkaa palkkatuloissa tapahtunut supistumista. Käytettävissä olevat tulot supistuvat tänä vuonna, kun työllisyys jää viime vuotista alemmalle tasolle.

Valtio ja pankit auttaneet yrityksiä kriisin yli

Koronakriisi ajoi monet yritykset taloudelliseen ahdinkoon. Talouden aktiviteetin piristyminen kesällä sekä valtion avustukset ja lainatakaukset ovat kuitenkin auttaneet niistä monia.

EKP:n kevyt rahapolitiikka, joka on pitänyt korot matalina, joustot pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa sekä pankkien vahvat taseet ovat tukeneet rahoituksen saatavuutta ja näin auttaneet yrityksiä saamaan rahoitusta kassavajeiden paikkaamiseksi.

Teollisuuden vahva tilauskanta ennen koronakriisiä mahdollisti tuotannon ylläpitämisen ulkomaisen kysynnän heikentyessä kevään aikana. Uusien tilausten määrä on kuitenkin kääntynyt voimakkaaseen laskuun, mikä tuo haasteita vientiteollisuudelle. Suomi on jälkisyklinen talous investointitavaravetoisesta viennistä johtuen. Yritysten investointihalukkuus maailmalla uhkaa jäädä vaimeaksi heikentyneen kysynnän takia, mikä tulee vaikuttamaan myös Suomen teollisuustuotannon ja viennin kehitykseen negatiivisesti.

Tilausnäkymien heikkeneminen vaimentaa myös kotimaisia investointeja. Investointien pysyminen matalalla tasolla pitkään heikentää merkittävästi myös pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

Julkinen talous ottanut kovan tällin

Julkinen talous on ottanut kovan iskun koronakriisistä. Yritysten tukipaketit sekä etuusmenojen, kuten lomautus- ja työttömyyskorvausten, kasvu ovat lisänneet julkisia menoja huomattavasti. Samalla verotulot ovat jääneet selvästi viime vuotta pienemmiksi etenkin yhteisöveron ja arvonlisäveron osalta. Yhteisöveroa heikentää yritysten tulosten romahtaminen ja arvonlisäverokertymää on talouden supistumisen ohella heikentänyt mahdollisuus lykätä verojen maksuja ensi vuoteen.

Julkinen velka on nousemassa tänä vuonna noin 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen viime vuoden noin 60 prosentin tasolta. Velkaantumisen ennakoidaan jatkuvan myös tulevina vuosina. EKP:n toimien ansiosta velkaantuminen ei ole toistaiseksi nostanut valtion velan korkoa ja valtio on pystynyt rahoittamaan lisävelan myös kriisin aikana erittäin edullisesti.

Vaikka kriisi jäisikin suurelta osin lyhytkestoiseksi, talouden notkahdus ja siitä palautuminen heikentävät julkista taloutta merkittävästi myös tulevina vuosina.

Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menopaineita vuosi vuodelta, kun samalla työikäisen väestön määrä edelleen vähenee. Tulevina vuosina julkista taloutta on sopeutettava sekä työllisyyttä pyrittävä kasvattamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Teollisuuden uudet tilaukset laskussa; Valtion tulot ja menot erkaantuneet nopeasti

Asuntomarkkinoilla kauppa käy

Asuntomarkkinoilla kauppamäärät romahtivat keväällä, kun epävarmuus ja näyttöjen hankaloituminen hillitsi sekä ostajien ja myyjien aikeita. Kesän aikana asuntokauppa on lähtenyt rivakasti uudelleen liikkeelle.

Asuntojen hinnoissa ei ole nähty merkittäviä liikkeitä, ja pitkään jatkunut asuntohintojen eriytyminen vetovoimaisten kaupunkialueiden ja muun maan välillä näyttää jatkuvan. Matalat korot ja patoutunut kysyntä ja tarjonta siivittävät asuntokauppaa loppuvuonna. Uusien rakennuslupien määrä on laskenut kevään aikana, mutta tuotanto on pysynyt hyvin käynnissä myös koronaikana. Epävarmuus tulee kuitenkin rajoittamaan etenkin liikerakentamista.

Toipumisessa vielä paljon epävarmuutta

Kesän aikana nähty nopea toipuminen on osittain patoutuneen kysynnän purkautumista ja syksyä kohden elpymisen uskotaan hidastuvan. Vaikka suurin osa yrityksistä näyttäisi päässeen kohtuullisen hyvin yli ensimmäisestä korona-aallosta, mahtuu joukkoon myös toimintoja, joita joudutaan sulkemaan tai supistamaan huomattavasti. Uusien työpaikkojen syntyminen kestää aikansa ja siten talouden toipuminen koronaa edeltävälle tasolle kestää.

Maailmantalouden toipuminen määrittää pitkälle vientiteollisuuden toipumisvauhdin. Kotimaisen kilpailukyvyn ylläpitäminen on nyt entistä tärkeämpää. Euroalueen velkakriisin jälkeen Suomen talous toipui muita maita huomattavasti hitaammin johtuen mm. kustannuskilpailukyvyn rapautumisesta kriisin aikana. Tällainen tilanne tulisikin nyt kaikin keinoin pyrkiä välttämään.

Viruksen toinen aalto ja talouden sulkeminen uudestaan pistäisivät koko yrityssektorin, ja sitä koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa osittain kannatelleen valtiontalouden ahtaaseen nurkkaan.

Ennakoitua nopeampi palautuminen on mahdollista, mikäli tehokas rokote saadaan nopeasti laajalti saataville ja elvytystoimet alkavat purra todenteolla vientimarkkinoillamme.

 

Lataa Economic Outlook tästä

Kirjoittaja:

Juho Kostiainen, Senior Analyst, Finland
Juho Kostiainen, Ekonomisti

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit