Sunset Over Helsinki Cathedral In Finland Capital City
Sunset Over Helsinki Cathedral In Finland Capital City

Suomi: Miten toipua koronasta?

Toipuminen koronaviruksen aiheuttamasta romahduksesta on vasta alussa. Tiedämme viruksesta vielä varsin vähän ja siksi myös talouskehityksen ja koronaviruksen jättämien pitkän aikavälin jälkien ennakointi on vaikeaa. Mahdolliset kehityskulut eroavat poikkeuksellisen paljon toisistaan sen vuoksi, että koronan aiheuttama äkkipysähdys oli raju ja toipumisvauhtia on vaikea ennakoida.

Nordea Economic Outlook cover May 2020 Finnish

Koronakriisi jätti valtavan loven talouteen

Koronavirus iski Eurooppaan ja myös Suomeen maaliskuussa. Muutos ihmisten käyttäytymisessä oli raju: liikkuminen romahti kuun puolivälissä, kun kontakteja pyrittiin minimoimaan. Samalla kiihtyvä tartuntamäärien kasvu herätti huolta terveydenhuollon hoitokapasiteetin riittävyydestä myös maan johdossa, joka ryhtyi mittaviin rajoitustoimiin viruksen leviämisen taltuttamiseksi. Rajoitustoimet yhdessä ihmisten käyttäytymisen muutoksen kanssa näyttävätkin purreen: päivittäiset tartuntamäärät ovat laskeneet ja verrattuna muihin Pohjoismaihin on Suomen tartuntamäärä suhteessa väkilukuun pysynyt matalana.

Viruksen taltuttamisella on kuitenkin ollut kallis hinta ja koronakriisi aiheuttaa poikkeuksellisen syvän loven Suomen talouteen. Kokoontumisrajoitukset, koulujen ja ravintoloiden sulkeminen, suositus etätöistä sekä kontaktien välttäminen hyydyttivät täysin Suomen talouden. Poikkeuksena aiempiin suhdanteisiin, jyrkin sukellus nähtiin kotitalouksien kuluttamisessa. Niinpä palvelusektorin yritykset ovat olleet tähän asti kriisin suurimpia kärsijöitä.

Tämä artikkeli on Nordean Economic Outlook -julkaisusta. Voit lukea koko julkaisun täältä.

Vaarana työttömyysaalto

Kriisin vaikutukset ulottuvat kotitalouksiin myös lisääntyneen epävarmuuden, lomautusten ja työttömyyden seurauksena. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) reaaliaikaisen seurannan mukaan lomautettuina oli toukokuun puolivälissä yli 160 000 työntekijää ja alkaneita lomautusjaksoja oli yhteensä yli 200 000. Lomautusten räjähdysmäinen kasvu on ollut täysin poikkeuksellista ja työmarkkinoiden kokemalle syöksylle vetää vertoja lähinnä  1990-luvun lama, jolloin työttömyys kipusi lähelle 18 %.

Jos paluu kohti normaalia onnistuu asteittain koko yhteiskunnassa, ovat lomautukset voimassa vain määräajan ja pääosa nyt lomautetuista työntekijöistä pääsee palaamaan entisiin työpaikkoihin syksyyn mennessä. Uhkana on kuitenkin, että talouden kärsimys jatkuu, yritysten ongelmat pitkittyvät ja merkittävä osa lomautetuista joutuu irtisanotuksi. Työttömyysaalto hankaloittaisi merkittävästi talouden toipumista sekä luottamusvaikutuksen että suoran työpanoksen vähenemisen kautta.

Suomen tartuntamäärä pysynyt pienenä; Tulevaan kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta

Valtio tukemassa yrityksiä kriisin yli

Koronakriisi on ajanut monet yritykset taloudelliseen ahdinkoon. Rajoitustoimet ovat vaikuttaneet tiettyihin toimialoihin enemmän kuin muihin, mutta kriisistä hyötyjät ovat olleet harvassa. Yritysten huoli on yhteinen, sillä uhkakuvana on ketjureaktio konkurssiaallosta suurtyöttömyyteen.

Taloudellisten vaurioiden paljastuttua valtio onkin ryhtynyt mittaviin tukitoimiin. Tukea on suunnattu yrityssektorille lainatakauksina ja avustuksina, lisäksi tuoreimpana ilmoitettuna kustannustukena. Tukitoimet ovat välttämättömiä, jotta yritykset selviävät kriisistä ja talouden elpyminen voi käynnistyä.

Koronakriisin hinta on kuitenkin kallis myös valtiolle. Päätettyjen tukitoimien lisäksi verotulot vähenevät kriisin seurauksena ja menot puolestaan kasvavat, kun muun muassa työttömyyskorvauksia maksetaan enemmän. Arviomme mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen nousee viime vuoden vajaasta 60 prosentista noin 70 prosenttiin tänä vuonna.

Vaikka kriisi jäisikin suurelta osin lyhytkestoiseksi, talouden notkahdus ja siitä palautuminen heikentävät julkista taloutta merkittävästi myös tulevina vuosina. Valtiovarainministeriö arvioi julkisen velan kohoavan lähelle 80 prosenttia vuoden 2024 lopussa ja kipuavan jopa yli 90 prosenttiin vuosikymmenen lopulla. Ikääntyvä väestö varjosti julkisen talouden kestävyyttä jo ennen kriisiä, joten tulevina vuosina julkista taloutta joudutaan vääjäämättä sopeuttamaan velkaantumisen hillitsemiseksi.

Viruksen taltuttamisella on kuitenkin ollut kallis hinta

Tuuli Koivu, Pääekonomisti

Korttidatassa merkkejä kuluttamisen toipumisesta

Pahin Suomen taloudessa näyttää olevan tällä erää ohi. Nordean julkaisemasta korttidatasta kävi ilmi kuluttamisen äkkiromahdus heti maaliskuun puolivälissä, jolloin korttimaksamisen euromääräinen arvo putosi parissa viikossa noin neljänneksen. Huhtikuun loppupuolella datassa alkoi näkyä merkkejä toipumisesta ja toukokuun alussa kuluttaminen oli enää noin 5-10% alle koronakriisiä edeltäneen tason.

Sektorikohtaiset erot toipumisessa ovat yhä suuret. Kaupan ala kokonaisuudessaan on kärsinyt kriisistä vähiten ja kuulunut lähinnä päivittäistavarakaupan osalta hyötyjien joukkoon. Myös lähikontaktien välttelyn seurauksena romahtaneet kauneus- ja terveydenhoitopalvelut ovat toipuneet pahimmasta aallonpohjasta.

Edelleen erittäin matalilla volyymeilla toimivat matkailu- ja ravintola-ala, kulttuuriala, joukkoliikenne ja taksit. Ravintoloiden tilanteeseen odotetaan parannusta kesäkuun alussa, jolloin rajoitteita puretaan, samoin kulttuurialalla kokoontumisrajoituksen höllentämisen pitäisi näkyä piristysruiskeena. Matkailussa suomalaisyrittäjien haasteena tulee varmasti jonkin aikaa olemaan haaste houkutella kotimaiset matkailijat kuluttamaan niitä palveluita, joita on yleensä myyty ulkomaisille matkailijoille. Sinänsä matkustusrajoitteet tai haluttomuus matkustaa kauas ei ole Suomen taloudelle samankaltainen ongelma kuin vaikkapa monelle Etelä-Euroopan maalle: suomalaiset matkailijat kuluttavat perinteisesti huomattavasti enemmän rahaa ulkomailla kuin mitä ulkomaiset matkailijat tuovat Suomeen. Nyt haasteena on saada suomalaiset kuluttajat kuluttamaan rahansa Suomessa.

Osa koronan vaikutuksista tulee viiveellä

Arviomme mukaan Suomen talous toimi koronakriisin synkimpinä viikkoina 10-15 % alle normaalitason. Vaikka toipuminen on jo käynnistynyt, talouden heikot ajat jatkuvat pidempään kuin koronan iskiessä osasimme odottaa. Niinpä talouden pudotuksesta tulee vuositasolla mitattuna yksi historian hurjimmista ja ennusteessamme Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 7 %.

Vaikka ennusteemme nojaa oletukselle siitä, että virustilanne pysyy jatkossakin kurissa, se toteutuu pitämällä talous osittain puolitehoisena. Kotitaloudet säästävät tänä vuonna normaalia suuremman osan tuloistaan ja jarruttavat näin talouden toipumista.  Myös yritysten investoinnit kärsivät kysynnän putoamisesta sekä epävarmuuden lisääntymisestä. Arvioimme rahoitusolosuhteiden edelleen tukevan investointeja, jotka saavat hieman tukea myös julkisista ponnistuksista. Kansainvälisestä taloudesta tukea ei sen sijaan heru: viennin ja teollisuuden haasteiden odotetaan pikemminkin nykyisestä lisääntyvän syksyn aikana, kun yritysten tilauskirjat tyhjentyvät.

Kuinka nopeasti voimme toipua?

Vaikka kotitalouksien ja yritysten tunnelmat toipuvat hitaasti, patoutunut kysyntä paikkaa heikkouksia ja talous palaa ennusteessamme pääosin normaaliraiteille vuoden 2021 loppuun mennessä. Ennuste edellyttää, että elvytyspolitiikka osoittautuu tehokkaaksi toimeksi pitää yritystoimintaa yllä yli hankalien kuukausien ja että viruksen torjunnassa ei jouduta ottamaan takapakkia. Myös uutta yritystoimintaa odotetaan syntyvän paikkamaan koronan aiheuttamia aukkoja taloudessa.

Koronan aiheuttama pudotus talouteen oli poikkeuksellisen suuri ja siitä johtuu, että erot erilaisissa toipumisvaihtoehdoissakin ovat valtavia riippuen virustilanteen kehittymisestä. Ei vaadi suurta takapakkia virustilanteessa, että ennustettamme huomattavasti heikompi kehitys on todennäköisin. Viruksen toinen aalto ja talouden sulkeminen uudestaan pistäisivät koko yrityssektorin, ja sitä koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa osittain kannatelleen valtiontalouden ahtaaseen nurkkaan. Konkurssiaalto muuttaisi lomautukset pysyväksi työttömyydeksi ja tarkoittaisi toipumisen muodostuvan selvästi ennustamaamme hitaammaksi. Kotitalouksien tulokehitys heikkenisi merkittävästi pitkäksi aikaa ja talouden toimijat reagoisivat heikentyneisiin näkymin vähentämällä riskejä entisestään. Syntyisi heikon kehityksen kierre, jolloin koronakriisistä toipuminen tulisi viemään vuosia.

Toisaalta ennustettamme positiivisempikin kehityskulku on yhä mahdollinen, mutta edellyttää käytännössä viruksen katoamista tai lääkkeen löytymistä. Näimme maaliskuussa, että kulutukselta katosi pohja jo ennen virallisia rajoitustoimia, emmekä odota kulutuksen myöskään toipuvan pelkästään rajoitteet poistamalla niin kauan, kun pelko viruksesta jäytää ihmisten mielessä. Vain pelon poistuminen nopeasti korjaisi syntyneen kuopan odotettua nopeammin.

Katso tästä Economic Outlook: Toipumisen taival -webinaaritallenne.

 

Authors:

Tuuli Koivu, Pääekonomisti
tuuli.koivu@nordea.com
+358 9 5300 8073
@koivutuuli

Lotta Lähteenmäki, Analyst
lotta.lahteenmaki@nordea.com
@LottaLahteenmak

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit