Landscape with misty forest and lake
Suomen talouden näkymät: Uuteen nousuun

Suomen talouden näkymät: Uuteen nousuun

Suomen talouden näkymät kuluvalle vuodelle ovat hyvät, kunhan palvelusektori saadaan auki. Toipuvan työllisyyden vetämä yksityinen kulutus toimii kasvun veturina. Maailmantalouden toipuminen puolestaan parantaa vienti- ja investointinäkymiä. Julkisen talouden puolella sen sijaan riittää haasteita.

LATAA ECONOMIC OUTLOOK TÄSTÄ

englanti

Katse koronan yli

Nordea Economic Outlook cover January 2021

Korona jyllää ympäri maailmaa vielä alkuvuonna. Katseet on kuitenkin suunnattu kesään, jolloin kausivaihtelun odotetaan vähentävän koronan leviämistä ja riskiryhmät on saatu rokotettua, jolloin rajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan ja taloutta avaamaan.

Suomen talous jatkoi koronan ensisokista toipumista koko syksyn, ja marraskuussa kokonaistuotanto oli enää 0,4 % vuodentakaista alemmalla tasolla. Talouden toipuminen hidastui loppuvuonna 2020 koronan toisen aalto seurauksena. Suomen talous ei ole kuitenkaan kääntynyt uudelleen taantumaan, kuten monessa muussa maassa. Palvelualoilla tilanne on kuitenkin edelleen todella vaikea. Koko vuoden tasolla Suomen BKT:n ennakoidaan supistuneen 3 % vuonna 2020.

Talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia yksityisen kulutuksen vetämä ja koronakriisiä edeltänyt BKT:n taso saavutetaan vuoden 2021 lopulla. Ensi vuoden talouskasvun ennustetaan olevan 2 prosenttia.

Riskit taloudessa eivät kuitenkaan ole vielä kadonneet ja ennusteisiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Ennuste pitää sisällään oletuksen, että koronatilanne pysyy Suomessa kevään aikana maltillisena ja vaimenee kesällä, eikä uusia mittavia rajoitustoimia jouduta ottamaan käyttöön enää ensi syksynä.

Työllisyyden paraneminen tukee kasvua

Työllisyys on alkanut toipua rivakasti ja työllisten määrä sekä koko talouden palkkasumma ylsivät viime vuoden lopulla jo edellisen vuoden tasoille. Työvoiman määrä on myös kasvussa, mikä on harvinaista suhdannetilanteen ollessa edelleen näin heikko. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työvoimaosuus on jatkanut kasvuaan.

Työllisyyden kasvu sekä noin 2 % palkankorotukset nostavat kuluttajien ostovoimaa tänä vuonna, kun inflaation odotetaan pysyvän maltillisena öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta huolimatta.

Työmarkkinoiden palautumisesta huolimatta työttömänä tai lomautettuna oli työnvälitystilaston mukaan marraskuussa 2020 edelleen 315 000 henkilöä, eli noin 86 000 viime vuotista enemmän. Eniten lomautettuna on pahiten koronasta kärsineillä hotelli- ja ravintola-aloilla sekä liikenne/kuljetusalalla, joissa helpotusta työttömyystilanteeseen on luvassa vasta, kun koronarajoitteita voidaan purkaa. Työttömyysasteen ennakoidaan painuvan koronaa edeltäneille tasoille kuitenkin vasta vuoden 2022 loppuun mennessä.

SUOMI: KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA

  2018 2019 2020E 2021E 2022E
Reaalinen BKT, % v/v 1,3 1,1 -3,0 3,0 2,0
Kuluttajahinnat, % v/v 1,1 1,0 0,3 0,8 1,2
Työttömyysaste, % 7,4 6,7 7,7 7,6 6,9
Ansiotaso, % v/v 1,7 2,1 1,8 2,0 2,0
Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -0,9 -1,0 -4,7 -3,1 -2,5
Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 59,6 59,3 70,0 70,5 70,7
EKP:n talletuskorko (vuoden lopussa) -0,40 -0,50 -0,50 -0,50 -0,50
A) BKT kasvaa nopeasti tänä vuonna; B) Työmarkkinat ovat alkaneet toipua

Kulutuksen vauhdikas paluu

Yksityinen kulutus toimii talouden toipumisen veturina tänä vuonna. Viime vuonna yksityinen kulutus supistui noin 4 %, kun kotitaloudet säästivät noin 5 % käytettävissä olevista tuloistaan. Koronarajoitteiden poistuessa ja talouden epävarmuuden hellittäessä kuluttajien odotetaan jälleen avaavan kukkaroiden nyörit, ja patoutunut kysyntä alkaa purkautua. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan 3,3 % tänä vuonna.

Etenkin monella palvelualalla kulutuksen elpymistä odotetaan malttamattomana. Nordean korttidata osoittaa, että vaikka korttimaksujen kokonaisvolyymi ylsi joulukuussa edellisen vuoden tasolle, monilla palvelualoilla ollaan edelleen keskimäärin 30 prosenttia vuodentakaista alemmalla tasolla.  Matkailu – ja ravintola-ala odottavat yhä ulkomaisten turistien ja liikematkailijoiden paluuta.

Rajojen avautumista ja ulkomaille matkustamista odottaa myös moni suomalainen, ja lomamatkojen kysyntä onkin jo vilkastunut, mikä on hyvä uutinen pahasti kärsineelle lento- ja laivaliikenteelle.

Tavaravienti ja teollisuus virkoamassa

Teollisuus on pärjännyt koronakriisissä huomattavasti paremmin kuin monissa aiemmissa talouskriiseissä.  Teollisuuden uudet tilaukset kipusivat loppuvuonna jo plussalle ja tavaravienti piristyi selvästi maailmankaupan toipuessa.

Näyttääkin siltä, että finanssikriisin jälkeen nähty globaali investointilama ei olisi tällä kertaa toistumassa, eikä Suomen taloudessa ole akuuttia kilpailukykyongelmaa, mikä on erittäin myönteistä Suomen tavaraviennin ja teollisuuden näkökulmasta. Investoinnit päästöttömään energiaan, sähköiseen liikenteeseen sekä digitalisaatioon vaativat mittavia satsauksia lähivuosina. Investointeja tukevat matala korkotaso sekä julkiset elvytyshankkeet, kuten EU:n elvytyspaketti, jonka panopiste on nimenomaan vihreässä siirtymässä sekä digitalisaatiossa.

Suomen palveluvienti ei ole vielä lähtenyt toipumaan supistuttuaan liki kolmasosan viime vuonna.  Palveluvientiä jarruttaa erityisesti matkailun edelleen heikko tilanne, mutta myös ICT palveluissa ja kuljetuspalveluissa koronavuosi on supistanut vientiä.  Koronakriisin väistyessä palveluviennin ennakoidaan jälleen kasvavan perinteistä tavaravientiä nopeammin.

Teollisuuden näkymien parantuminen lisää myös yritysten  investointiaikeita. Teollisuuden investointien ennakoidaan kääntyvän kasvuun tänä vuonna, kun etenkin lykättyjä korjausinvestointeja ollaan toteuttamassa, mutta myös uuteen kapasiteettiin ja tuotekehitykseen panostetaan viime vuotta enemmän.

Asuntokaupan nopea palautuminen on kääntänyt asunrakentamisen rakennusluvat kasvuun ja asuinrakentamisen odotetaan kasvavan jälleen tänä vuonna (lisää asuntomarkkinoista teematekstissä sivuilla 24-32). Muussa rakentamisessa luvat ja uudet aloitukset ovat laskeneet selvästi.  Etätöiden ja nettikaupan tuoman murroksen pysyvyydestä ei ole vielä tietoa, mutta epävarmuus tulevasta jarruttaa investointeja liike- ja toimitilarakennuksiin. Kokonaisuutena rakentamisen odotetaan hieman supistuvan tänä vuonna, mutta kääntyvän jälleen kasvuun ensi vuonna.

Julkinen talous ennakoitua vahvempi

Valtio on ottanut ison vastuun koronakriisin taloudellisesta hoidosta. Yrityksiä, lomautettuja ja kuntia on tuettu valtion kassasta. Kuntien talous olikin viime vuonna poikkeuksellisen vahva valtion mittavista tuista johtuen.

Menojen nopeasta kasvusta ja tulojen heikkenemisestä huolimatta valtiontalouden alijäämä on jäämässä  reiluun 13 miljardiin euroon viime vuonna, mikä on noin 6 miljardia euroa vähemmän kuin valtion lisäbudjeteissa arvioitiin. Valtion alijäämä pienenee tänä vuonna taloustilanteen parantuessa.

Valtion velka kasvoi viime vuonna 18 miljardilla eurolla, kun alijäämän kattamisen lisäksi rahaa käytettiin pääomituksiin sekä valtion kassan kasvattamiseen. Koko julkisen talouden velka kipusi noin 70 prosenttiin BKT:sta.

Valtio on pystynyt velkaantumaan erittäin edullisesti, jopa negatiivisella korolla, joten velkaantumisen kasvu ei ole johtanut korkomenojen nousuun.  Velan kasvu kuitenkin lisää mahdollisesta korkotason noususta aiheutuvia riskejä. Valtio voisi varautua korkojen nousua vastaan pidentämällä valtionvelan keskimääräistä maturiteettia ja uudelleenhinnoitteluaikaa.

Julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen, eivätkä julkisen talouden alijäämät tule kokonaan poistumaan talouden piristyessä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisen talouden menoja joka vuosi, samalla kuin työikäisen väestön määrä vähenee. Julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvitaankin lisää esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa sekä toimia työllisyysasteen parantamiseksi.

Talous koronassa ja sen jälkeen

Taloudelliset vauriot ovat jääneet Suomessa montaa muuta maata pienemmiksi hyvin onnistuneen koronan torjunnan ansiosta. Yrityksiä ovat korona-aikana joutuneet lomauttamaan henkilöstä ja ottamaan velkaa pysyäkseen pystyssä, myös valtion tuilla on autettu yrityksiä kriisin yli. Elinkelpoisten yritysten pitäminen hengissä on ollut tärkeää, jotta tärkeää tuotantokapasiteettia ei ole päässyt tuhoutumaan, jolloin talouden kasvu voikin käynnistyä ripeasti heti kysyntätilanteen parantuessa.

Koronasokki on tullut talouden ulkopuolelta, eikä talouden taantuma ole ollut seurausta reaalitalouteen tai finanssimarkkinoille muodostuneista epätasapainoista. Tosin maailmantalous oli viilenemässä jo ennen koronakriisiä ja Suomen talouskin supistui jo vuoden 2019 lopulla. Koronan aiheuttaman talouden taantuman ennakoidaan jäävän lyhytaikaiseksi, koska suurta tarvetta työvoiman tai pääoman uudelleen allokointiin ei ole näköpiirissä.

Korona-aikana käyttöön otetut digitaaliset työtavat ja palvelumallit voivat osaltaan lisätä tuottavuuden kasvua koronan jälkeen. Pidemmän aikavälin tuottavuuden kasvu vaatii kuitenkin panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, josta innovaatiot ja tuottavuuden kasvu lopulta syntyvät.

Lataa Economic Outlook tästä

Kirjoittaja:

Juho Kostiainen, Senior Analyst, Finland
Juho KostiainenEkonomisti

Open Insights -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla!

TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ
Woman Using Virtual Reality Headset

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit