Aerial View Of Intersecting Highways Near Trees, London, England
Työmarkkinoiden vuoristorata

Työmarkkinoiden vuoristorata

Työllisyys on palautunut nopeasti koronan aiheuttamasta sokista, ja avoimia työpaikkoja on jo enemmän kuin ennen koronaa. Samaan aikaan työttömyys on pysytellyt korkealla. Työmarkkinoilla näyttäisikin olevan kohtaanto-ongelma, mikä heikentää talouden kasvumahdollisuuksia ja vaatii pikaisia rakenneuudistuksia.

LATAA ECONOMIC OUTLOOK TÄSTÄ

englanti

Nordea Economic Outlook: Uusi vaiheTyöllisyys heikkeni Suomessa nopeasti vuosi sitten keväällä, kun koronavirus alkoi levitä. Lomautusjärjestelmää käytettiin runsaasti, ja enimmällään rekisteröityjä työttömiä ja lomautettuja oli yhteensä yli 400 000. Lomautusten määrä kuitenkin laski nopeasti, ja tänä keväänä palvelualojen tilanteen paraneminen on vähentänyt lomautettujen määrää entisestään. Edelleen kortistossa on kutenkin yhteensä noin 300 000 henkilöä.

Työllisyys on noussut nopeasti tänä vuonna. Kesäkuussa työllisiä oli 2,677 miljoonaa, suunnilleen yhtä paljon kuin noususuhdanteiden huipuilla vuonna 1989 ja 2008. Työllisyysastekin on kohonnut jo 72,7 prosenttiin. Työttömyysaste on kuitenkin laskenut hitaammin ollen 7,9 % heinäkuussa. Työmarkkinoille onkin virrannut väkeä työmarkkinoiden ulkopuolelta.

Työvoiman osallistumisaste (työlliset + työttömät / työikäinen väestö) on noussut eniten yli 55-vuotiailla, joilla nousu on jatkunut jo kaksi vuosikymmentä, kun eläkeikää on nostettu ja varhaiseläköitymisen reittejä tukittu. Myös nuoremmissa ikäryhmissä osallistumisasteet ovat nousseet tänä vuonna, etenkin 24–35-vuotiailla naisilla osallistumisaste on noussut lähes 5 prosenttiyksikköä. Taustalla lienee ennen kaikkea palvelualojen työllisyystilanteen paraneminen, mutta myös viime vuosien syntyvyyden lasku sekä kotihoidontuen kuntalisiin tehtyjen leikkausten tuomat taloudelliset kannusteet.  Työvoimaosuuden nousu on myönteinen asia Suomen talouden kasvunäkymien kannalta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työvoimaosuus on laskenut selvästi pandemian aikana, mitä on selitetty monilla eri tekijöillä kuten päivähoitopaikkojen kiinniololla, eläkesäästöjen arvonnousulla sekä työttömyyskorvausten väliaikaisella korotuksella.

Talouden toipuessa myös  avoimien työpaikkojen määrä on noussut kohisten alkuvuonna. Heinäkuussa avoimena oli 70 000 työpaikkaa, mikä on jo selvästi enemmän kuin ennen koronaa. Eniten työpaikkoja on avoinna palvelu- ja myyntityössä sekä terveys- ja rakennusalalla. Jo joka kolmas palvelu- ja rakennusalan yrityksistä raportoikin työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua.

Työttömien ja lomautettujen sekä avoimien työpaikkojen määrä taulukossa

Kohtaanto-ongelma tarvitsee korjaantuakseen työmarkkinauudistuksia.

Juho Kostiainen, Ekonomisti

Työvoiman saatavuusongelmat ovat tulleet vastaan ennakoitua nopeammin. Saman tyyppinen tilanne on myös muissa Pohjoismaissa, joten taustalla on osittain pandemiaan liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi ravintola-alalta henkilöstöä on korona-aikana siirtynyt muille aloille varmempien työsuhteiden perässä. Rakennussektorilla puolestaan matkustusrajoitukset ovat heikentäneet ulkomaisen työvoiman saatavuutta. Osa työvoiman kohtaanto-ongelmasta onkin todennäköisesti ohimenevää, kun työvoima ehtii jälleen allokoitua uusiin työpaikkoihin ja ulkomainen työvoima pääsee paikkaamaan työvoimapulaa.

Osa heikosta kohtaannosta on kuitenkin rakenteellista, ja tarvitsee korjaantuakseen rakenteellisia muutoksia työmarkkinoilla. Työttömyyseläkeputken poisto parantaa osaltaan yli 60-vuotiaiden työnteon kannustimia, samoin kuin vanhuuseläkeiän nousu neljällä kuukaudella vuosittain. Toisaalta ensi vuonna voimaan tuleva perhevapaauudistus heikentää työmarkkinoille osallistumista, kun vanhempainrahan kesto pitenee. Näin ollen tarvitaan lisää toimenpiteitä työttömien, ja etenkin vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien kannustamiseksi opiskelemaan aloille, joilla työmarkkinoilla on kysyntää. Myös työttömyysturvan kannusteiden parantamista sekä työpaikkakohtaisia joustoja paikallisesti sopien tulee edistää talouden kasvuedellytysten parantamiseksi.

Valtio ei pysty tulevina vuosina elättämään yli 200 000 työtöntä, kun samaan aikaan ikääntyvien hoivamenot vievät entistä suuremman osan yhteiskunnan resursseista. Työllisyysreformeilla on jo kiire, ja nyt työvoimapulan vallitessa niiden toimeenpano on huomattavasti helpompaa kuin taantumassa. Ilman uudistuksia luvassa ovat julkisten palveluiden pitkät leikkauslistat tai verotuksen tuntuva kiristäminen.

Open Insights -uutiskirje pitää sinut ajan tasalla!

TILAA UUTISKIRJE TÄSTÄ
Woman Using Virtual Reality Headset

The information provided within this website is intended for background information only. The views and other information provided herein are the current views of Nordea Bank Abp as of the date of publication and are subject to change without notice. The information provided within this website is not an exhaustive description of the described product or the risks related to it, and it should not be relied on as such, nor is it a substitute for the judgement of the recipient.

The information provided within this website is not intended to constitute and does not constitute investment advice nor is the information intended as an offer or solicitation for the purchase or sale of any financial instrument. The information provided within this website has no regard to the specific investment objectives, the financial situation or particular needs of any particular recipient. Relevant and specific professional advice should always be obtained before making any investment or credit decision. It is important to note that past performance is not indicative of future results.

Nordea Bank Abp is not and does not purport to be an adviser as to legal, taxation, accounting or regulatory matters in any jurisdiction.

The information provided within this website may not be reproduced, distributed or published for any purpose without the prior written consent from Nordea Bank Abp.

Kaikki artikkelit